Helsingin seurakuntayhtymän omistuksessa olevat Siuntion Stormossen ja sen lähisuot sijaitsevat Korpirauha-nimisen leirikeskuksen lähiympäristössä. Aluetta luonnehditaan lähes asumattomaksi korveksi, jonka maisemassa metsät, suot ja kalliot vaihtelevat. Mikä olisikaan parempi kohde auttaa suoluontoa elpymään kuin Korpirauhan korvet?

Korpirauhan ennallistettavasta 21 hehtaarista noin 9 hehtaaria on ojitettua mäntyä ja suopursua kasvavaa isovarpurämettä ja loput kuusivaltaisia korpia. Ennallistamisalue jakautuu kolmeen lähekkäin olevaan kohteeseen, jotka ovat olleet metsätalouskäytössä mutta säilyttäneet soiden ominaispiirteitä. Koska alueella on yhä jäljellä suokasvillisuutta, kuten erilaisia sammalia, on todennäköistä että suo lähtee nopeasti elpymään vedenpinnan noston jälkeen.

Stormossenin vedet laskevat Syvälampeen. Kuva Matti Aalto.

Olemme iloisia päästessämme ennallistamistoimiin myös eteläiseen Suomeen. Luonnontilaiset korvet ovat erityisesti Etelä-Suomessa harvinaisia, ja rehevämmät korpikohteet luokitellaan uhanalaisiksi luontotyypeiksi. Korpikohteiden ennallistaminen  on tärkeää työtä luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Korvissa turve hajoaa karuja rämeitä nopeammin, joten niiden ennallistaminen on tärkeää myös ilmastomielessä.

Ojaan itäisessä korvessa tehdään pato. Kuva Matti Aalto

Alueen ennallistaminen tapahtuu pääosin useita metriä pitkien patojen avulla. Puustoa alueelta ei tulla poistamaan kuin tarpeen vaatiessa patojen tieltä ojien penkoilta. Ennallistamisalueen välittömässä läheisyydessä on pieni lampi, josta vedet laskevat lopulta Suomenlahteen. Toteutamme ennallistamisen siten, että minimoimme siitä aiheutuvat vesistöpäästöt. Pidemmässä juoksussa mahdollistamme ennallistamisella tämän metsäojitusalueen vesistöpäästöjen pienenemisen