Ennallistettavat kohteet

Ennallistamisessa on valtava potentiaali

Suomessa on yhteensä reilut viisi miljoonaa ojitettua suohehtaaria. Näistä arviolta yksi-kolme miljoonaa hehtaaria on ojitettuja soita, joilla puuntuotanto ei ole taloudellisesti kannattavaa ilman valtion tukia. Soita, joilla kannattavuutta ei saavuteta edes valtion tukirahoituksen avulla, on vähintään noin 800 000 hehtaaria. Potentiaalisia ennallistuskohteita siis riittää!

Ennallistamiskohteeksi sopivat monenlaiset ojitetut suot – tärkeintä on, että suoalue on yhtenäinen vesiallas. Ennallistaminen ei muutoin ole mahdollista, koska ilman vedenpinnan kohottamista soistumista ei tapahdu. Uusien kohteiden suunnittelussa hyödynnetään aiempia kokemuksia.

Huonosti puuta kasvavat suot tärkeässä roolissa

Karummat suotyypit sitovat paljon hiiltä pysyvään maaperän hiilivarastoon, ja ovat samaan aikaan myös heikoiten puuta tuottavia. Näin syntyy winwin-tilanne, jossa puuntuotannon kannalta merkityksettömät ojitetut suot, ovat helpoiten ennallistettavissa, ja ennallistaminen on myös taloudellisin argumentein perusteltavissa.

Suon omistaja – jos arvelet, että suosi voisi sopia ennallistettavaksi, siirry tänne »

Lisätietoa ojitettujen soiden ennallistamisesta löytyy mm. seuraavista oppaista:

Aapala K., Similä M., Penttinen J. (toim.). 2013. Ojitettujen soiden ennallistamisopas. Metsähallitus, Vantaa.

Aalto, M. & A. 2018. Opas soiden ennallistamiseen käsityönä.

Lue lisää

Esittelyssä Syväjoensalon ennallistamiskohde
Esittelyssä Syväjoensalon ennallistamiskohde

Syväjoensalo on Luonnonperintöäätiön omistama noin 41 hehtaarin suojelualue, josta suurin osa on harvakseltaan ojitettua suota. Ojituksen myötä kasvanut mänty- ja koivupusikko katkaisee alueen pohjois- ja eteläpuolelle jatkuvan laajemman suoalueen kahtia. Ennallistaminen palauttaa laajemman suokokonaisuuden yhtenäisyyden. Syväjoensalon suot ovat melko ohutturpeisia ja reheviä. Ojituksen jälkeistä suoluontoa hallitsee siniheinä, rehevyyden ilmentäjä. Samoin kataja on monin paikoin huomiota […]

Lue lisää >
Ensimmäinen ennallistettu Hiilipörssikohde: Kolin Kiimasuo
Ensimmäinen ennallistettu Hiilipörssikohde: Kolin Kiimasuo

Toisinaan palaset osuvat kohdalleen ja projektit etenevät nopeasti. Näin kävi Kolin Kiimasuolla, kun Hiilipörssin kautta ennallistettiin seitsemän hehtaarin suokokonaisuus. Alueelle oli perustettu jo aiemmin yksityisen maanomistajan toimesta luonnonsuojelualue ja nyt ennallistamalla pystyimme parantamaan jo suojellun suoluontotyypin tilaa entisestään. Hiilipörssin asiantuntija Risto Sulkava luonnehtii Kiimasuota merkittäväksi kohteeksi erityisesti kasvilajistonsa vuoksi. Kiimasuo on kasvillisuudeltaan arvokas lettoräme, jota […]

Lue lisää >
Kuulumisia ennallistamiskohteilta
Kuulumisia ennallistamiskohteilta

Kesän korvalla on hyvä selvittää, missä ennallistamistoimissa mennään eri kohteilla. Tässä lyhyt katsaus tulevan kesän tähän mennessä varmistuneisiin ennallistamistoimiin. Jos sinulle on jo nimetty Hiilipörssisuo, oman kohteesi nimi löytyy osakekirjasta, jonka olet saanut sijoituksestasi. Joutenneva-Tummunnevalla ennallistamistöiden aloitus viivästyi. Ensimmäisestä kohteesta neuvoteltaessa halusimme päästä maanomistajan kanssa molempia tyydyttävään sopimukseen, joten itse ennallistamistyöt pääsevät toden teolla käyntiin […]

Lue lisää >
Esittelyssä Heinäveden Vihtari
Esittelyssä Heinäveden Vihtari

Heinäveden Vihtarissa sijaitsevalla Mattilan suojelualueella (YSA) on useita pienialaisia korpikohteita, joiden läpi on aikanaan kaivettu pääosin yksittäisiä tai muutamia ojia. Niiden vaikutus on korpikohteilla kuitenkin merkittävä; maaperän turve on paikoin hajonnut voimakkaasti ja esimerkiksi metsäkanalintujen poikueympäristöt ja muu korpiluonto on merkittävästi heikentynyt. Suojelualueen omistaa Suomen luonnonsuojeluliiton alainen Ilmari Räsäsen Säätiö. Sen toiminnan tarkoituksena on etenkin […]

Lue lisää >
Hiilipörssin kolmas kohde: Kuivaniemen Pekkasuo
Hiilipörssin kolmas kohde: Kuivaniemen Pekkasuo

Aktiivisten sijoittajien ansiosta Hiilipörssin kolmas suo, Pekkasuo, on saatu rahoitettua ja ennallistamisen suunnittelu on siten vauhdissa. Pekkasuon yksityinen suojelualue on noin 180 hehtaarin kokoinen aapasuo, joka sijaitsee Iin Kuivaniemellä. Suoalue käsittää Pekkasuon eteläosan sekä sen itäpuolella sijaitsevan Alimmaisen Uudenjärven ympäröivine soineen ja metsineen. Aapasuot ovat Pohjois-Suomelle tyypillisiä erilaisten suotyyppien, siis korpien, rämeiden, nevojen ja lettojen mosaiikkimaisia […]

Lue lisää >
Esittelyssä Puolangan Kempas
Esittelyssä Puolangan Kempas

Seuraava Hiilipörssin ennallistettava suo, Kempas, sijaitsee Kainuussa Puolangalla. Kempas on noin 100 hehtaarin suuruinen aapasuo. Kempakselta löytyy muun muassa vaihtelevan puustoisia sekä avoimia entisiä reheviä lettoja, reunaojien kuivattamaa rimpinevaa sekä karua nevaa. Keskeiset rimpineva-alueet ovat paikoin reunaojien kuivattamia ja karuuntuneita. Suon vesitaloutta pyritään palauttamaan ohjaamalla patojen avulla vettä rimmikoille. Kempaksen entisillä rehevillä ja rimpisillä letoilla […]

Lue lisää >
Ensimmäinen ennallistettava suo: Joutenneva-Tummunneva
Ensimmäinen ennallistettava suo: Joutenneva-Tummunneva

Hiilipörssin ensimmäinen ennallistus ja sitä kautta hiilen upotus suohon tehdään Joutennevan ja Tummunnevan soilla Keski-Pohjanmaan Lestijärvellä. Alue on Metsähallituksen hallinnassa, ja sisältää runsaasti alunperin puuntuotantotarkoitukseen ojitettua suota. Joutenneva-Tummunneva on noin 120 hehtaarin suuruinen suhteellisen rehevä, tiuhaan ojitettu ja paljon päästöjä tuottava suo. Alue on saatu hiilisijoitusten avulla rahoitettua, minkä jälkeen ennallistamisen toteutuksen suunnittelu on saatu […]

Lue lisää >