Hiilensidonnan laskutapa

Tälle sivulle on koottu Hiilipörssissä toteutettavan hiilensidonnan laskutapaa kuvaavat aineistot. Sivua täydennetään.

Hiili, hiilidioksidi ja hiilijalanjälki

Hiilipörssissä kaupankäyntiyksikköjä ovat suon pinta-ala, hiili kilogrammoina ja eurot. Erilaisista päästöistä puhuttaessa käytetään yleensä yksikkönä hiilidioksidiekvivalenttia, jolloin eri kasvihuonekaasujen ilmastoa lämmittävät vaikutukset on muutettu vastaamaan hiilidioksidin vaikutusta. Vuonna 2018 saatujen alustavien tutkimustulosten mukaan metaanipäästöt ennallistetulta suolta saattavat olla aiempaa arviota suuremmat. Tutkimustuloksia seurataan ja laskuria päivitetään tarpeen mukaan.

Hiilidioksidissa on hiilen lisäksi happea, ja sen painosta on hiiltä vain 27 %. Eli puhtaaksi hiileksi muutettuna 1000 kg hiilidioksidia vastaa 270 kg hiiltä, ja 1000 kg hiiltä vastaa 3700 kg hiilidioksidipäästöjä. 

Voit kokeilla oheisella sijoittajan laskurilla, kuinka sijoitettu summa, suossa säilyvä hiili ja hiilidioksidipäästöt suhtautuvat toisiinsa.

Mikä on oman elämäntapasi ilmastovaikutus?

Mitä pienemmät päästöt omista valinnoistamme syntyy, sitä parempi niin luonnolle, kukkarolle kuin ihmiskunnan hyvinvoinnille. Suomalaisen keskimääräiset päästöt vuosittain ovat noin 11 500 kg CO2e, mikä on  todella paljon, myös kansainvälisesti vertailtuna. Monella meistä päästöt ovat tätäkin korkeammat. Kulutusvalintojen ilmastovaikutuksista voit lukea esimerkiksi tästä Sitran blogista.

Jos haluat laskea oman elämäntapasi ilmastovaikutukset, Elämäntapatestistä saat suuntaa antavat tulokset. Ja kun sijoitat Hiilipörssiin, mitä hiilivapaammaksi elämäntapasi muuttuu, sitä paremman tuoton sijoituksellesi saat. Kaikki voittavat!


Soiden ennallistamisen ilmastovaikutus

Ojitetut suot  vuotavat hiiltä ilmakehään noin 1500 kg (hiilidioksidina 5 550 kg) hehtaaria kohden vuodessa (Väli-Suomessa)¹. Ojitetun suon ennallistaminen lopettaa hiilen karkaamisen ilmaan, ja palauttaa hiilensidonnan turpeeseen.

Otamme kesäkuusta 2019 eteenpäin Hiilipörssin laskelmissa huomioon ainoastaan hiilivaraston hajoamisen pysäyttämisestä aiheutuvan hiilihyödyn. Ennallistamalla 6 hehtaaria ojitettua suota, voi pitää varastossa  noin 4500 kiloa hiiltä vuodessa, mikä vastaa suunnilleen keskivertosuomalaisen vuosittaista hiilijalanjälkeä (varmuuskertoimet huomioiden).

Hiilipörssissä on sijoitukset suojattu reilulla kertoimella. Investointi Hiilipörssiin tuottaa varmuudella ainakin sen hyödyn, joka luvataan. Laskelmissa on otettu huomioon eri suotyyppien ominaisuudet, ennallistamisen tuottamat ilmastopäästöt (niitäkin on!) sekä toiminnan jatkuvuuden turvaaminen.  Arvioita ilmastovaikutuksesta ja parhaista kohteista päivitetään uusimman tieteellisen tutkimuksen nojalla. Ojitetun hehtaarin ja ennallistetun suon päästöt sekä hiilensidonta vaihtelevat suon rehevyyden tai kitukasvuisuuden mukaan, mikä vaikuttaa ennallistamisesta saatavaan hyötyyn. Mitä rehevämpi ojitettu suo on, sitä suuremmat päästöt sillä on, ja suurempi on siten myös ennallistamisesta saatava päästövähennys.

Hiilipäästöjen suohon sitomisen määrää arvioitaessa epävarmuudet on otettu huomioon siten, että hiilen hajoaminen estetään kaikilla ennallistamiskohteilla. Sijoittamalla Hiilipörssiin voit olla varma, että hehtaarisi hiilivarasto on turvassa myös tulevien sukupolvien aikana.

¹ Lähde: Simola, H., Pitkänen, A. & Turunen, J. 2012: Carbon loss in drained forestry peatlands in Finland, estimated by re-sampling peatlands surveyed in the 1980s. European Journal of Soil Science 63: 798–807