Hiilipörssi tuo yhteen suon omistajat, hiilineutraaliutta tavoittelevat yritykset ja yksityishenkilöt, jotka välittävät planeettamme tulevaisuudesta. Lisäksi Hiilipörssi on mahdollisuus suon omistajalle, joka haluaa tarjota suonsa ilmastonmuutoksen hillintää, luonnon monimuotoisuuden elvyttämistä ja vesiensuojelua varten.
Käytännössä hyvin monenlaiset alueet sopivat hyvin ennallistettavaksi. Helpoiten ennallistettavissa ovat suot, joilla metsänkasvatus on epäonnistunut ja puusto ei ole arvokasta. Suo voi olla rehevä tai karu, pieni tai iso. Etenkin rehevillä soilla on erityisen paljon potentiaalia suuren hiilivuodon pysäyttämiselle.
Tärkeää on, että ennallistettavaksi tarjottava suo on yhtenäinen vesiallas, muuten oikeaa vesitasapainoa ei voida palauttaa, eikä suota synnyttää. Jos siis suolla on useita maanomistajia, tulisi kaikkien olla mukana. Hiilipörssistä voi pyytää apua neuvotteluihin.
Kohteiden valinnan tekevät Hiilipörssin omat asiantuntijat ja valinnassa konsultoidaan tarvittaessa alan tutkijoita.
Hiilipörssissä sijoituksesi hajautetaan optimaalisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Sijoitetusta rahasummasta 70% käytetään suoraan ennallistamistyöhön ja 30 % Hiilipörssin ylläpitoon, kehittämiseen, markkinointiin sekä soiden ennallistamista tukevaan tieteelliseen toimintaan ja vaikuttamistyöhön.
Joillakin kohteilla järjestetään käsipelillä tehtäviä ennallistustapahtumia, joissa saat halutessasi tuntumaa konkreettiseen luonnonsuojelutyöhön – ja tehokkaan treenipäivän!
Julkaisemme kuvia Hiilipörssin ennallistamiskohteista kohdekuvausten ja kuulumisten yhteydessä aina kun se on mahdollista.
Ei voi. Hiilipörssi eroaa sillä tavalla muista pörsseistä, että sijoitus on lopullinen.
Soiden ennallistamistoimien etenemistä voi seurata sivuillamme julkaistavista osavuosikatsauksista ja Hiilipörssi-tiedotteista. Toimitamme lisäksi kompensointiasiakkaille sertifikaatin mitätöidyistä hiilitonneista ja seuraamme kohteidemme hiilikirjanpitoa sekä hiilikrediittien muodostamista ja mitätöintiä kompensaatiorekisterissämme.
Suon ennallistamisella palautetaan ojituksessa kärsinyt suoekosysteemi takaisin kohti luonnontilaa. Käytännössä ojia tukitaan ja puustoa saatetaan poistaa, jotta vedenpinnan taso kohoaisi, suolajisto palautuisi ja turpeen muodostuminen (ja samalla hiilen sitominen) käynnistyisi.
Ennallistaminen tapahtuu vaiheittain:
- Hiilipörssin sijoittaja tarjoaa etukäteen rahoituksen ennallistamista varten.
- Maanomistaja tarjoaa suon ennallistamistoimia varten.
- Kohde ennallistetaan, eli ojat tukitaan tai padotaan, yleensä koneellisesti. Tarkoituksena on pysäyttää veden virtaus. Tarkemmat toimenpiteet vaihtelevat kohteen mukaan. Ennallistamisen suunnittelee aina asiantuntija.
- Ojien tukkimisen jälkeen pohjaveden pinta nousee, jolloin hapellinen hajotustoiminta lakkaa, eli suon hiilivaraston purkautuminen päättyy. Sammalten kasvu lisääntyy tai alkaa uudelleen, jolloin hiilen varastointi suohon lisääntyy.
- Seurataan, että padot toimivat ja ennallistus saavuttaa tavoitteensa, eli alueen soistuminen alkaa. Tarvittaessa täydennetään patomäärää tai tehdään muita korjaavia toimenpiteitä.
- Toimenpiteiden vaikutuksesta hiiltä jää pysyvään maaperän hiilivarastoon, jolloin se on poissa ilmakehästä.
- Lämpeneminen alkaa hidastua onnistuneen ennallistamisen seurauksena joko heti tai suotyypistä riippuen eripituisen viiveen jälkeen.
- Hiilipankki jatkaa kasvuaan vuosikymmenien, -satojen ja vielä -tuhansien päästä.
Lisätietoa ojitettujen soiden ennallistamisesta löytyy mm. seuraavista oppaista:
Aalto, M. & A. 2018. Opas soiden ennallistamiseen käsityönä.
On totta, että suot tuottavat metaanipäästöjä ilmaan. On myös totta, että metaani on 25-34 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Metaanin elinikä ilmakehässä on kuitenkin lyhytaikainen, toisin kuin hiilidioksidin, joten pitkällä aikavälillä hiilidioksidilla on enemmän merkitystä. Tuoreiden tutkimustulosten mukaan tiettyjen ennallistettujen soiden metaanipäästöt voivat olla aiemmin luultua suuremmat, mutta konkreettisiin päästöihin vaikuttaa muun muassa suotyyppi ja -kasvillisuus. Tätä voidaan käyttää hyväksi priorisoitaessa ennallistamiskohteita.
Kolmas kasvihuonekaasu, ilokaasu, tukee ennallistamisen hyötyjä. Ojitettu suo tuottaa ilokaasua, joka on 250-300 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu.
Ilmaston lämpenemiseen vaikuttaa kasvihuonekaasujen lisäksi myös heijastevaikutus. Heijastevaikutus tarkoittaa, että mitä paremmin maanpinta heijastaa säteilyä takaisin avaruuteen, sitä vähemmän lämpösäteilyä jää ilmaan ja maahan. Toisin sanoen, mitä parempi heijastevaikutus, sitä parempi ilmaston kannalta. Soiden heijastevaikutus on parempi kuin metsien.
Heijastevaikutus, metaani ja ilokaasu vaikuttavat keskenään ristiriitaisiin suuntiin, joten vaikutukset kumoavat toisiaan. Tieto aiheesta lisääntyy koko ajan, mutta pitkällä aikavälillä hiilidioksidin sidonta vie pisteet reilusti ennallistamisen puolelle.
Ekologiset kompensaatiot ovat laaja kokonaisuus erilaisia toimia, joilla pyritään vähentämään tai poistamaan taloudellisen toiminnan aiheuttamia ekologisia haittoja.
Kompensaatioita on käytetty väärin, viherpesuna, vakaviakin ekologisia haittoja aiheuttavien toimien mahdollistamiseksi. Haitallisen viherpesun ehkäisemiseksi ja käsitteistön yhtenäistämiseksi on tärkeää testata kompensaatioita erilaisilla pienillä kokeiluilla. Näin voidaan välttää laajat haitat, jos menettely osoittautuukin toimimattomaksi. Kokeilut ovat oleellisia myös, jotta aihepiirin osa-alueista kenties tulevaisuudessa muotoutuvaa säädöstöä ja standardeja voidaan haarukoida oikeaan kohtaan. Hiilipörssissä testataan ja kokeillaan ekologisten kompensaatioiden yhden osa-alueen, hiilikompensaation, toimintaedellytyksiä.