Sijainti: Ilomantsi, Pohjois-Karjala. Linkki karttapaikkaan.
Koko: 18,51 hehtaaria.
Aikataulu: Ennallistaminen aloitettiin puun poistolla talvella 2026. Varsinaiset patoamistyöt saatiin päätökseensä toukokuussa 2026. Ennallistamisen jälkeen suo suojellaan pysyvästi.
Ilomantsin Hullarinhatelo on osa laajaa Ilomantsinjärven rantasoiden ketjua. Suomen itäisimmät Ilomantsin seudun rantasuot ovat hyvin erityisiä: niiden turve koostuu pääosin saraturpeista ja suot ovat hyvin reheviä.
Alueen rantasoille on tyypillistä, että metrin tai jopa useamman metrin paksuiset turvekerrokset kelluvat korkean veden aikaan veden pinnassa ja ovat kiinni pohjamaassa vain matalan veden aikana. Tämä on seurausta äärevistä järvien vedenpinnan vaihteluista etenkin runsaslumisen seudun massiivisten kevättulvien vuoksi. Vastaavia soita tavataan ilmeisesti laajemmin Suomen itäpuolella, mutta vain harvoin Ilomantsia lännempänä.
Suo oli ennen puuton, mutta nyt siellä kasvaa heikkokasvuisia mäntyjä. Ojituksen jälkeen kasvaneet puut poistettiin talvella 2026. Kuva: Risto Sulkava.
Ennallistamisalue on suurelta osin rehevää siniheinävaltaista saranevaa ja vesistön lähellä rantaluhtaa. Kauempana rannasta suo on ollut alkuaan lähes avoin, mutta on nykyisin mäntyä kasvava rehevä räme. Paikoin suokukka ja karpalo ovat edelleen runsaita ja rahkasammaleet vallitsevat pohjakerrosta. Eteläosassa on karumpaa isovarpurämeen tyylistä, mutta nykyasussaan liian puustoista aluetta.
Hullarinhatelon ojaverkoston vedet laskivat joen kautta Ilomantsinjärveen. Kuva: Risto Sulkava.
Ennallistamisalueella ojituksen jälkeen kasvanut puusto poistettiin kokonaan, eli alue palautettiin lähes puuttomaan tilaan – poikkeuksena vanhat rämemännyt. Ojat tukittiin ja padottiin. Käytännössä kohteella ojanpenkat ovat lahonneet pääosin pois, minkä vuoksi ojia ei kannattanut yrittää täyttää kauttaaltaan. Riittävän tiheä padotus, ojien täyttäminen siellä missä se on mahdollista ja vesien ohjaus tarvittaessa ohjausuomien ja kaivettavien allikoiden avulla olivat kohteelle sopivin ennallistamismenetelmä. Siniheinä on tunnetusti nopea valtaamaan kaivuujäljet ja oletuksena onkin, että siniheinävaltainen rantaluhta ja neva palautuvat nopeasti luonnontilaisen kaltaisiksi.
Rahkasammal levittäytyy kaivetussa allikossa. Kuva: Ari Aalto, Aallokas Oy
Hullarinhatelon ennallistettava alue ei vielä kuulu suojeluohjelmiin, mutta se suojellaan pysyvästi ennallistamisen jälkeen. Alueen pohjoispuoliset luonnontilaisen kaltaisina säilyneet suot ovat Natura-kohteita, joskin pääosin edelleen suojelemattomia.
Haluatko sinä tai yrityksesi jättää planeettaamme pysyvästi arvokkaan jäljen? Tue vaikuttavaa ilmasto-, vesistö- ja luonnonsuojelutyötä. Hullarinhatelon ennallistamiskohde on saatavilla Hiilipörssin kauppapaikassa. Tilaa oma osuutesi Hullarinhatelon ennallistamista tai ota yhteyttä asiantuntijoihimme.
