Sijainti: Perho, Keski-Suomi. Linkki Karttapaikkaan.
Koko: 100 ha
Aikataulu: Puunkorjuu ja märimpien alueiden ojien patoaminen aloitettiin tammikuussa 2025. Ojien tukkimista jatkettiin loppusyksystä 2025 ja edelleen sulan maan aikaan 2026.
Loppuunmyyty. Kiitos kaikille Piiliautionnevan ennallistamisen rahoittajille!

Ennallistaminen palauttaa Piiliautionnevalle vetiset rimmet ja allikot, jotka tuovat mukanaan metsähanhen sekä sorsa- ja kahlaajalajistoa. Kuva: Jaakko Junikka
1. Luonnon monimuotoisuus
Piiliautionneva on aikoinaan ollut laaja, vetinen aapasuo, jonka maisemaa ovat leimanneet avoimet rimpiset osat ja runsasvetiset allikot. Ojittamisen vuoksi suon ekosysteemi on kuitenkin muuttunut dramaattisesti: ojitusalueiden lisäksi jopa suon ojittamattomat osat ovat selvästi kuivahtaneet, ja useimmat rimmet ovat kasvaneet rahkasammalpintaisiksi ja valkopiirtoheinää kasvaviksi muuttumiksi.
Kasvillisuustyypeiltään Piiliautionneva edustaa pääosin melko karujen soiden suotyyppejä. Suolta löytyy lyhytkorsinevaa, tupasvillarämettä, rimpinevaa, isovarpurämettä, näiden erivaiheisia muuttumia ja osin myös jo turvekankaaksi muuttuneita osia. Paikoin suolla on yhä saranevan ja laiteiden sarakorpien piirteitä.
Ennallistamisella Piiliautionneva pyritään palauttamaan vanhaan rimpiseen loistoonsa: oleellista on saada vedet takaisin suolle puhdistumaan, taimettuminen loppumaan ja suokasvillisuus elpymään. Tämän jälkeen suo voi taas toimia tärkeänä elinympäristönä sekä linnustolle, perhosille että monimuotoiselle kasvillisuudelle.
Rimpien palautus on luultavasti hankkeen tärkein monimuotoisuushyöty, sillä rimpinen avosuo houkuttelee suolle etenkin hienoa lintulajistoa kuten metsähanhia, joille suon allikot tarjoavat turvallisia pesimäpaikkoja. Vaaraantuneen metsähanhen paluu suolle on todennäköisesti nopeaa, sillä Piiliautionnevan lähiympäristössä on lukuisia hienoja luonnontilaisia soita kuten Salanjärven kansallispuisto. Niiden ansiosta metsähanhet ja muut linnut sekä perhoset voivat levitä Piiliautionnevalle helposti. Etelästä Piiliautionneva rajautuu luonnontilaisen kaltaiseen Autionnevaan, joka on myös maakotkan reviiriä.

Reunaoja ohjaa vesiä pois Piiliautionnevan ennen avovetisiltä rimmiltä. Kuva: Jaakko Junikka.
Myös suon ojittamaton osa tulee hyötymään ennallistamisesta selvästi. Ojitetussa nykytilassa vesi ohjautuu tehokkaasti reunaojia pitkin suon ohi sen sijaan, että se päätyisi Piiliautionnevan ojittamattomaan osaan. Tästä johtuen myös ojittamaton avosuo on alkanut taimettua.

Suon vesi oli korkealla Piiliautionnevan maastokäynnillä lokakuussa 2024. Metsäojituksesta huolimatta puuston kasvu on tyrehtynyt. Ennen ojitusta suo oli avoin eli puuton neva. Kuvassa Hiilipörssin biologi Jaakko Junikka.
2. Ilmastohyödyt
Piiliautionnevan uudelleenvettäminen pysäyttää ojituksesta johtuvan turpeen hajoamisen ja laskee maaperän päästöt luonnontilaisen suon tasolle. 100 hehtaarin kokoisen alueen ennallistamisen laskennallinen ilmastohyöty on yhteensä 4125,0 CO₂-tonnia.
Miten Hiilipörssin ennallistushankkeiden ilmastohyöty lasketaan?
Ojitetun suon vesitalouden palauttaminen pysäyttää kuivattamisesta johtuvan turpeen hajoamisen ja turvaa siten suon valtava hiilivaraston. Keskimäärin ojitettujen soiden hiilivuoto Väli-Suomessa on 1,5 hiilitonnia eli 5,5 CO₂-tonnia hehtaaria kohden vuodessa (lähde). Hiilipörssin ennallistamishankkeiden hiilihyöty lasketaan edellä mainittuun lukuun pohjautuen 15 vuoden ajalta kaksinkertaisella varmuuskertoimella. Varmuuskerroin takaa, ettei hankkeiden ilmastovaikutusta yliarvioida. Menetelmässämme yksi ennallistettu suohehtaari tuottaa yhteensä 41,25 CO₂-tonnin ilmastohyödyn.
Vaikka ennallistaminen voi lisätä etenkin alkuvuosina metaanipäästöjä, on ennallistamisen pitkän aikavälin vaikutus ilmastoon positiivinen turpeen hajoamisen pysähtymisen ansiosta. Kun rahkasammalet ja muu suokasvillisuus palaavat valtakasvillisuudeksi, alkaa suo jälleen sitoa hiiltä ja kasvattaa uutta turvetta. Hiilipörssi ei kuitenkaan myy ilmastohyötyjä ennallistamisen käynnistämästä hiilensidonnasta, sillä uuden hiilen eli turpeen kertyminen on hidas prosessi, jonka laskentaan liittyy paljon epävarmuuksia.
Ennallistamistyöt Piiliationnevalla
Ojittamisesta huolimatta puustoa on kasvanut merkittävästi vain Piiliautionnevan itäosan tiheästi ojitettuun ja ilmeisesti myös lannoitettuun osaan. Itäosan ojista osa on jo melko pitkälle kasvanut umpeen, mutta toiset ovat täysin avoimia ja virtaavat vuolaasti.
Pääosin Piiliautionnevan ennallistaminen on perusmallista työtä. Kaikki ojat padotaan vedenpitävästi kaivinkoneella, ja patojen väliin siirretään jäljellä olevat ojanpenkkojen maa-ainekset. Käytännössä patojen väleihin syntyy nopeammin umpeenkasvavaa hetteikköä ja paikoin myös vetisempiä allikoita, jolloin ne tarjoavat optimaalisia lintujen elinympäristöjä.
Alueen ennallistamisen jälkeen Piiliautionnevasta perustetaan yksityismaan suojelualue, mikä varmistaa sen säilymisen suoluonnon ja linnuston keitaana.

Luonnontilainen, märkä ja rimpinen aapasuorakenne näkyy hienosti vuoden 1954 ilmakuvassa. Tähän suuntaan Piiliautionnevaa myös pyritään ennallistamisessa palauttamaan. Kuva: Paikkatietoikkuna, historialliset ilmakuvat.
Piiliautionnevan ennallistaminen on rahoitettu. Voit seurata Piiliautionnevan myyntiä Hiilipörssin Suorekisterissä.
