Hiilipörssi Oy:n yhden hehtaarin hiilihyöty on 750 kg hiiltä (C) tai 2 778 kg hiilidioksidia – CO2-päästöjä vuosittain. Ennallistaminen toimii siten, että mainittu määrä hiilidioksidipäästöjä jää syntymättä, eli ennallistaminen estää päästön. Vaikutus jatkuu ennallistamisen jälkeen pitkään, mutta varmuudella voimme sanoa, että vähintään 15 vuotta sama määrä päästöjä jää syntymättä Piitsonsuolla joka vuosi. Yhteenlaskettuna 15 vuoden ajalta tämä tarkoittaa keskimäärin 42 CO2-tonnia vastaavaa ilmastovaikutusta ennallistetulta suohehtaarilta, mikä on myös hiilihyödyn määrä per hehtaari.

Suoalueet suojellaan pysyvästi, joten 100 vuoden aikana kertyvä hiilihyöty on suuruusluokaltaan 5-6 kertainen, mikä toimii luontoteon varmuuskertoimena.

Vesistöhyödyt syntyvät noin 3–6 vuoden viiveellä, paikasta riippuen. Keskimääräinen vedenpuhdistus- taso vastaa euroiksi laskettuna 250€/ha. Summaan päädytään kun lasketaan, paljonko ennallistaminen vähentää typen (N) ja fosforin (P) päästöjä suolta valuvista vesistä ja verrataan puhdistustehoa siihen, paljonko maksaisi poistaa sama määrä N ja P jätevedenpuhdistuksessa. Vesienpuhdistuksessakin sama vaikutus jatkuu vähintään vuosikymmeniä, eli toimi maksaa itselleen korkoa. Mukaanlukien tulva- ja muut vesistönsäätelyvaikutukset hyöty on vähintään 400€/ha/vuosi.

Luonnon monimuotoisuuden osalta Piitsonsoiden kokonaisuus on loistava. Suo sijaitsee Ilomantsin Kesonsuon kuuluisan soidensuojelualueen välittömässä läheisyydessä. Lähellä on siis monen uhanalaisen lajin populaatioita, joista yksilöitä pääsee helposti ennallistettavalle Piitsonsuolle. Samalla syntyy uusia osapopulaatioita, joiden merkitys on pitkällä aikavälillä äärettömän tärkeä. Usean luonnontilaisen ja ennallistamisella luonnontilaiseksi palautettavan suon kokonaisuus on suolajiston säilymisen kannalta todella merkittävä.

Piitsonsuon ennallistamisella syntyvä luontoarvo merkitsee todennäköisesti esimerkiksi seuraavien lajien populaatioiden elpymistä: riekko ja liro, suo- ja rahkahopeatäplä, karpalo ja suomuurain. Parempia saalistusmaita löytävät ennallistamisen myötä myös mm. maakotka ja suopöllö.

Vesien puhdistumisen ja monimuotoisuuden kasvun vaikutuksiin kuuluu vielä uhanalaisen vaellussiian kutualueen paraneminen, kun ennallistuskohde puhdistaa sinne laskevia vesiä. Tällä on myös virkistyskäytöllistä merkitystä, kuten toki myös uudella luonnontilaistuvalla suolla muutenkin on. Aluetaloudellisestikin tuotamme hyötyjä, kun konetyöt ennallistamiseen ostetaan paikallisilta yrittäjiltä syrjäseudulla jossa työmahdollisuuksia ei liiaksi ole.