Kuusamolaisella Pölkyllä on laajat verkostot metsänomistajiin Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa, missä on runsaasti potentiaalisia suoluonnon ennallistuskohteita.

Soiden ennallistamisen ilmastovaikutuksia käsittelevät tutkimukset esittävät nopealla silmäilyllä ristiriitaisilta kuulostavia tuloksia – miksi? Tässä uutisessa avaamme tutkimusten välisiä eroja.

Hiilipörssi Oy ottaa merkittävän askeleen suoluonnon ennallistamisen edistämiseksi: 3.3.2025 alkaen yritys maksaa korvausta maanomistajille, jotka mahdollistavat omistamiensa ojitettujen soiden ennallistamisen ja suojelun yhteistyössä Hiilipörssin kanssa.

Hiilipörssin tieteellinen johtaja Risto Sulkava esittelee ennallistettua Viitalamminsuota paikan päällä Suomen Partiolaisten vastuullisuusryhmälle.

Kapustajoen suoalue on pääosin rehevää luhtaa, ja osa jokivarren koivikoista on suotyypiltään uhanalaista koivulettoa. Alueella on myös laajasti entisiä peltoja, joista ainakin osa on aikanaan raivattu letolle ja lettorämeelle, osa koivuletolle. Ennallistettava alue rajoittuu erittäin uhanalaisen turjanhorsman pieneen suojelualueeseen.

Get to know Hiilipörssi: A company driven by a mission to restore and protect boreal peatlands.

Hiilipörssi on saanut ennallistettavaksi noin 40 hehtaarin kokoisen Teerisuon Puolangalta. Ennallistamisen myötä Teerisuo siirtyy osaksi Joukokylän-Kempasvaaran alueella luonnontilaistuvien soiden joukkiota.

Joensuun kohteiden biodiversiteettiarvot ovat alueen lähdevesien, rehevien korpien lajiston ja vieressä suojeltavan metsän vuoksi loistavat.

Saarijärven seurakunnan omistama Viitalamminsuon ennallistamisurakka saatiin päätökseen elokuussa 2024.

Tieteellisen johtajamme mukaan ennallistetun Pienen ja Ison Piitsonsuon äänimaisema tuo mieleen Lapin aapasuot 1980-luvulta.

Ilomantsin Iso ja Pieni Piitsonsuo on kenties suurin yksityisten toimijoiden ennallistama suo. Piitson kaksivuotinen ennallistamisurakka saatiin päätökseen keväällä 2023.

Palopajukonsuo on Puolangan kunnan omistama kohde, joka rajoittuu yhteen alueen arvokkaista taimenjoista.

Kyhönsuolla Hiilipörssin ennallistettava ala liittyy välittömästi suurempaan, isolta osin luonnontilaiseen kokonaisuuteen, joten ennallistaminen parantaa koko suon tilaa.

Olemme saaneet ennallistamistyöt päätökseen kahdella isolla Hiilipörssi-kohteella, Kempaksella ja Pekkasuolla! Konetöiden lisäksi hankkeessa rakennettiin suodattavia patoja vesiensuojelutoimena - talkoovoimin ja käsityönä.

Videolla Juutinsuon omistajat Anne Lindeberg-Piiroinen ja Perttu Piiroinen kertovat Juutinsuon ojittamisesta ja historiasta, monisukupolvisesta omistamisesta ja siitä, kuinka päätyivät ennallistamaan suon Hiilipörssin kanssa.

Ennallistamishankkeemme Iin Pekkasuolla laajenee, minkä myötä ennallistamiskokonaisuudesta tulee yli kahdenkymmenen kilometrin pituinen, toisiinsa kytkeytyneiden soiden ja metsien verkosto.

Ensimmäisenä esittelyssä Isohillikkosuo, jonka ominaispiirteitä ovat lettoisuus eli runsasravinteisuus ja lähteisyys. Monimuotoisuuden kannalta rehevien suokohteiden palauttaminen suoksi on erityisen tärkeää, sillä iso osa soiden uhanalaisista lajeista elää nimenomaan letoilla.

Syväjoensalo on Luonnonperintösäätiön omistama 41 hehtaarin suojelualue, josta suurin osa on harvakseltaan ojitettua suota. Ojituksen myötä kasvanut mänty- ja koivupusikko katkaisee alueen pohjois- ja eteläpuolelle jatkuvan laajemman suoalueen kahtia.

Toisinaan palaset osuvat kohdalleen ja projektit etenevät nopeasti. Näin kävi Kolin Kiimasuolla, missä Hiilipörssi ennallisti seitsemän hehtaarin suokokonaisuuden

Mattilan suojelualueella on useita pienialaisia korpikohteita, joiden läpi on aikanaan kaivettu pääosin yksittäisiä ojia. Vähäisenkin ojituksen vaikutus on korpikohteilla turpeen lahoamisen ja elinympäristöjä heikentävän vaikutuksen myötä merkittävä.

Kainuussa Puolangalla sijaitseva Kempas on noin 100 hehtaarin suuruinen aapasuo. Kempas on yhdistelmä vaihtelevan puustoisia sekä avoimia entisiä reheviä lettoja sekä reunaojien kuivattamaa rimpinevaa ja karua nevaa.

Hiilipörssin ensimmäinen ennallistus ja sitä kautta hiilen upotus suohon tehdään Joutennevan ja Tummunnevan soilla Keski-Pohjanmaan Lestijärvellä! Metsähallituksen hallinnassa oleva alue (120 ha) on suhteellisen rehevä, tiuhaan ojitettu ja paljon päästöjä tuottava suo.