Ensimmäinen ennallistettava suo: Joutenneva-Tummunneva

Hiilipörssin ensimmäinen ennallistus ja sitä kautta hiilen upotus suohon tehdään Joutennevan ja Tummunnevan soilla Keski-Pohjanmaan Lestijärvellä. Alue on Metsähallituksen hallinnassa, ja sisältää runsaasti alunperin puuntuotantotarkoitukseen ojitettua suota. Joutenneva-Tummunneva on noin 120 hehtaarin suuruinen suhteellisen rehevä, tiuhaan ojitettu ja paljon päästöjä tuottava suo. Alue on saatu hiilisijoitusten avulla rahoitettua, minkä jälkeen ennallistamisen toteutuksen suunnittelu on saatu vauhtiin.

Ennallistus tullaan tekemään tavoitteiden mukaisesti Joutenneva-Tummunneva -alueella seuraavan kahden talven ja kesän aikana routatilanteesta riippuen. Routa mahdollistaa esimerkiksi sen, että alueella voi tehdä ennallistustoimenpiteitä metsäkoneen kanssa ilman sen uppoamista suohon. Joutennevan-Tummunnevan ennallistuksen aikataulu riippuu ratkaisevasti siitä, saako Metsähallituksen metsätalous aloitettua tarvittavia hakkuita jo kuluvana talvena.

Kun suon luonnonprosesseille annetaan ennallistamalla edellytykset toimia, suo alkaa kehittyä kohti luonnontilaa. Tällöin hiilivarasto säilyy ja karttuu. Samalla monet lajit palaavat suolle: ensimmäisiä hyötyviä lajeja ovat esimerkiksi liro, metsäviklo, keltavästäräkki ja pohjansirkku – ne kaikki saavat ennallistamistoimien jälkeen uusia ruokailu- ja pesimäpaikkoja. Perhosista esimerkiksi suohopeatäplä, rämekylmänperhonen, suokirjosiipi ja rämehopeatäplä hyötyvät ennallistamisesta nopeasti. Kasvillisuudessa pioneerilajit, tupasvilla ja rahkasammalet valtaavat ennallistamisalueita nopeasti. Perässä tulevat kuivemmilla soilla muun muassa suomuurain ja vetisillä leväkkö ja rimpien monet sarat. Alueella on luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä, puustoltaan vanhoja puronvarsikorpia, jotka pysyvät nyt hakkuilta turvassa.

Ilman ennallistamistoimia suot pääosin jatkaisivat hiljalleen kuivumistaan ja niiden turvekerros haihtuisi hitaasti ilmaan. Puuta kasvaneilla osilla perusmetsätalouden tavoin toimittaessa edessä olisi jossakin vaiheessa avohakkuu, kunnostusojitus ja maanmuokkausmenetelmänä ojitusmätästys. Tämä kiihdyttäisi turvevarojen hävittämistä ja ilmastonmuutosta.

Periaatteessa ojittamatonta, mutta laajasti reunaojien muuttamaa kohtalaisen rehevää rimpinevaa. Tavoitteena on ohjata alueelle vettä ympäröivältä valuma-alueelta useista kohdista syöttöojia myöten niin, että rimmet palautuisivat vesipintaisiksi.

Ennallistamisen suunnittelevat erityisasiantuntijat suokohtaisesti. Suunnitelmassa määritellään, miten veden valumista ohjataan, miten ja missä ojia tukitaan, ja kaadetaanko puustoa vai ei. Jokainen suo on keskenään erilainen, mutta myös yhden ennallistettavan suoalueen sisälle mahtuu käytännössä monen eri tyyppistä suota. Joutenneva-Tummunnevan eri alueet vaihtelevat ravinteisesta karuun, puustoisesta avosuohon, korvesta nevaan, märästä hyvin kuivaan jäkäläiseen “suohon”.

Erilaisille Joutennevan-Tummunnevan suoalueille tehdään erilaisia ennallistustoimia. Osasta ravinteista suota on tarkoitus ennallistaa avorimpistä nevaa, mikä on vesistön puhtauden ja luonnon monimuotoisuuden kannalta merkityksellistä. Osalla alueesta puusto kasvanut hyvin, ja tavoitteena on säilyttää turpeen hiilivarasto ja lisätä puuston hiilivarastoa. Metsänhoitomuotona on tällöin jatkuva kasvatus, ilman avohakkuita ja ojien syventämistä. Osalla suota huonosti kasvavaa puustoa hakataan ja tavoitteena on palauttaa alue avosuoksi. Osittain suo on kuivunut niin paljon, että rahkasammal on vaihtunut jäkäläksi. Ohjaamalla suolle vettä ympäröivälltä alueelta vedenpintaa pyritään näillä alueilla nostamaan niin paljon, että alue soistuu ja rahkasammal palautuu.

Karua, alun perin rahkasammalvaltaista ojitusaluetta, jota ojitus on kuivattanut voimakkaasti. Turve hajoaa, mutta puuston kasvu on jäänyt heikoksi. Tavoitteena on nostaa vedenpinta ojia tukkimalla ja saada rahkasammalet leviämään takaisin. Lyhyenkin aikavälin ilmastovaikutukset ovat positiiviset.

Osalla suota lyhyenkin aikavälin ilmastovaikutus on selvästi positiivinen, osalla se saattaa olla heikosti negatiivinen, mutta on tärkeää katsoa kokonaisvaikutusta. Ennallistamista ohjaa viime kädessä tavoite kokonaisvaltaisesta luontohyödystä, joka luo toimivia ja sopeutumiskykyisiä ekosysteemejä.

Katso Joutenneva-Tummunnevan sijainti kartalla tästä.

Joutenneva-Tummunnevan ennallistettava alue (rajattu mustalla viivalla).

Joutenneva-Tummunneva ennallistettiin Hiilipörssin ollessa osa Suomen luonnonsuojeluliittoa.