Esittelyssä Heinäveden Vihtari

Heinäveden Vihtarissa sijaitsevalla Mattilan suojelualueella (YSA) on useita pienialaisia korpikohteita, joiden läpi on aikanaan kaivettu pääosin yksittäisiä tai muutamia ojia. Niiden vaikutus on korpikohteilla kuitenkin merkittävä; maaperän turve on paikoin hajonnut voimakkaasti ja esimerkiksi metsäkanalintujen poikueympäristöt ja muu korpiluonto on merkittävästi heikentynyt.

Suojelualueen omistaa Suomen luonnonsuojeluliiton alainen Ilmari Räsäsen Säätiö. Sen toiminnan tarkoituksena on etenkin luonnonsuojelun ja perinnemaisemien hoidon edistäminen. Pirteä Pässi Oy vastaa Säätiön tilalla käytännön luonnonsuojelutoiminnan ja perinnemaisemien hoidon edistämisestä ja myös ennallistamistalkoiden järjestelyistä.

Useimmilla suojelualueen ojituskohteilla luonnontilan palautuminen on jo alkamassa. Rahkasammal on alkanut palautua pohjakerrokseen ja puita on paikoin kaatunut mukavasti kosteassa maaperässä. Ennallistamalla voidaan nopeuttaa ja laajentaa luonnontilan palautumista merkittävästi. Suojelualueella on myös lukuisia pienialaisia luonnontilaisia korpia, eli oletettavasti korpilajiston palaaminen ennallistettaville kohteille tulee olemaan nopeaa. Ennallistamisessa pyritään palauttamaan vesi vanhoihin kulku-uomiinsa siellä missä sellaisia on.

Luonnontilaista korpea

Soiden ennallistaminen toteutetaan tällä kohteella käsityönä, tekemällä ojiin patoja sellaisiin kohtiin, joista vesi voidaan ohjata ojasta ympäröivälle entiselle korpipohjalle. Konevoimana käytössä on moottorisaha patotarpeiden katkomiseen, muu on päästötöntä käsityötä.

Käsin tehtyjen patojen käyttö Mattilan suojelualueella on erityisen perusteltua, sillä kohteet ovat pääosin hankalasti konevoimin lähestyttäviä, suojelualueen sisällä sijaitsevia pikkusoita. Lisäksi useimmat korpiojikot ovat suhteellisen kapeita juotteja, joissa korpikasvillisuus on hyvin säilynyt rinteeltä ojaan viettävillä kohdilla. Korpiluonnon menetys on kuitenkin edennyt muuttuma- tai turvekangas-asteelle erityisesti kohdissa, joissa ojat rajaavat valumavesien saavuttamattomiin erillisiä saarekkeita. Tavoitteena on erityisesti ohjata vedet takaisin näille vauhdilla muuttumassa oleville kohdille, joissa turpeen lahoaminen on tällä hetkellä nopeaa ja hiilipäästöt suuria.

Korven poikki kulkee toimivia ojia

Käsin tehtyjen patojen toimivuudesta on hankittu laaja kokemus Keuruun seudun ennallistamishankkeissa. Keurusseudulla on vajaan kymmenen vuoden kuluessa tehty käsityönä yli sata hyvin toimivaa patoa. Näiden patohankkeiden osalta on tehty myös patojen toimivuustarkastelu ja ohje käsipelissä tehtävien, hyvin toimivien patojen tekemiseen (https://www.sll.fi/app/uploads/2018/08/Opas-soiden-ennallistamiseen-kasityona.pdf ).

Osalla talkoissa tehtävistä padoista on tavoitteena ainoastaan hidastaa vesien poistumista siten, että pohjaveden pinnan taso nousee. Vaikka padot tällöin toisinaan synnyttävät tulvivia vesialtaita, joissa metaanin muodostuminen on aiempaa suurempaa, on niiden käyttö monesti kuitenkin kokonaisuuden kannalta hyödyllistä. Sopivilla paikoilla rahkasammalten kasvu padotussa ojassa on myös erittäin nopeaa, eli turpeenmuodostuskin lienee huippuluokkaa – ja rahkasammal myös poistaa vesialtaissa syntyvää metaania.

Kohteiden puustoa ei poisteta, eli puiden hiilivarasto säilytetään. Patotarpeista jäävät oksat ja latvukset kasataan mahdollisuuksien mukaan patojen kaivuukuoppiin tai ojamonttuihin siten, että myös risut jäävät turpeen sisään hiilivarastoksi.

Osa ennallistamiskohteista on ojituksen jälkeen kasvanut varsin runsaasti puustoa. Puustoon ei kuitenkaan kosketa patotarpeiden ottoa enempää, vaan katsotaan kuinka luonto asian hieman pidemmällä aikavälillä hoitaa. Tämä on perusteltua mm. alueella elävien kuukkelien elinympäristön säilyttämiseksi optimaalisessa tilassa. Läheltä patoja puustoa mahdollisesti (ja toivottavasti) kuolee. Kuolevat puut muodostavat alueen pohjantikoille hyvän lisäravintoresurssin.

Alueen ennallistamisesta hyötyvää lajistoa ovat myös lukuisat kosteaa ympäristöä vaativat kääpä- ja muut sienilajit, kuten loimukääpä, viinikääpä ja pikireunakääpä. Korpialueiden lahopuustossa elää myös mm. isopehkiäinen, jonka saattaa ravinnokseen puusta porata yhtä hyvin pohjantikka kuin harmaapäätikkakin. Aarnisammal ja kuusenpiilojäkälä piilottelevat myös näissä metsissä.

Korven aarteita

Talkootapahtuma käsipeli-ennallistamisen teemalla järjestetään 2.-4.8. 2019. Talkooruokailut, majoitus ja muut käytännön asiat järjestelee Pirteä Pässi (www.pirteapassi.fi). ilmoittautumiset hyvissä ajoin etukäteen: ristosulkava3 (at) gmail.com . Tervetuloa talkoisiin!

Vihtari ennallistettiin Hiilipörssin ollessa osa Suomen luonnonsuojeluliittoa.