Esittelyssä Puolangan Kempas

Seuraava Hiilipörssin ennallistettava suo, Kempas, sijaitsee Kainuussa Puolangalla. Kempas on noin 100 hehtaarin suuruinen aapasuo. Kempakselta löytyy muun muassa vaihtelevan puustoisia sekä avoimia entisiä reheviä lettoja, reunaojien kuivattamaa rimpinevaa sekä karua nevaa.

Keskeiset rimpineva-alueet ovat paikoin reunaojien kuivattamia ja karuuntuneita. Suon vesitaloutta pyritään palauttamaan ohjaamalla patojen avulla vettä rimmikoille.

Rimpinevaa

Kempaksen entisillä rehevillä ja rimpisillä letoilla on saavutettavissa positiivisia ilmastovaikutuksia jo lyhyelläkin aikavälillä. Osalla alueista pintaturve on tiivistynyt ja se on ajoittain vetinen ja ajoittain täysin kuiva. Puusto on osin kuolemassa ja nykytilassa turvekerroksen hajoamisesta johtuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat hyvin runsaat. Tavoitteena on saada vesi nousemaan rimmissä pintaan, jolloin rimpialueen turpeen hajoaminen lakkaa. Ojissa vesi on osin nykyisinkin varsin lähellä pintaa ja ojia tukkiva kaivuri voi siten liikkua alueella vain talvella. Osalle näistä alueista on ennallistamisessa tehtävä mittavia patoja ja valleja.

Alun perin rehevää, rimpistä lettoa ollut alue, joka on nyt hyvin kitupuustoista karhunsammalikkoa, jossa turvekerros hajoaa voimakkaasti

Kempakselle on kaivettu syvä kanava (kuva alla), joka kuivattaa ympäröiviä turvemaita hyvin voimakkaasti. Kasvihuonekaasupäästöt alueelta ovat hyvin suuret. Kanava tulisi tukkia tekemällä mittavia turvepatoja sen poikki. Maa-aines on otettava kaivettavista kuopista, jotka muotoillaan lammikoiksi, sillä aikanaan kanavasta nostettu turve on jo liian suurelta osin hajonnut ja haihtunut ilmakehään. Alue on suhteellisen runsaspuustoista ja kantavaa turvemaata, jossa olisi mahdollista korjata ainespuuta ennen toimenpiteitä. Tätä harkitaan tarkemman maastosuunnittelun yhteydessä yhdessä alueen maanomistajan kanssa, mutta todennäköisesti puusto ainakin pääosin jää alueelle sen hiilivarastoa lisäämään. Alueen ennallistamisen lyhytaikaisetkin vaikutukset ilmastoon ovat positiiviset.

Lammesta kaivetun hyvin syvän kanavan varsi

Karulla, ojitusten voimakkaasti kuivattamalla rimpinevalla rahkasammalet ovat lähes hävinneet ja karhunsammal sekä paikoin jäkälät esiintyvät runsaina. Tavoitteena on nostaa vesi rimmissä pintaan, tukkimalla kuivattavat ojat ja tekemällä tarvittavat pintavallit. Lyhyen aikavälin ilmastovaikutukset ovat näillä alueilla vähäiset, mutta pitkällä aikavälillä vaikutus on voimakkaasti positiivinen, kunhan turpeen kasvu pääsee vauhtiin.

Alueella harkitaan myös rahkasammalten lisäämistä, eli siirtämistä lähialueelta kohteille, joilla rahkasammalet ovat kuivatuksen vuoksi kokonaan kadonneet. Näin saadaan rahkasammalten vesisoluissa elävät symbionttibakteerit takaisin töihin, eli “syömään” suossa luontaisesti syntyvää metaania. Siirretyn rahkasammalen avulla voidaan pienentää alkuvaiheen metaanintuottoa ja siten tehostaa ennallistamisen positiivisia vaikutuksia.

Kempaksen alueen ennallistamistyöt aloitettiin jo syystalvella 2018 ja ne jatkuvat 2019. Keleistä riippuen ennallistaminen pyritään saamaan valmiiksi viimeistään vuoden 2020 aikana.

Kempaksen rimpinevat ovat olleet erinomaisia lintusoita. Ennallistamisesta hyötyvät esimerkiksi metsähanhi, haapana, valkoviklo, liro ja keltavästäräkki. Toiveissa on myös saada esimerkiksi voimakkaasti uhanalaistuneet jouhisorsa ja suokukko palaamaan alueen lajistoon. Mahdollista on saada myös muuttohaukka alueelle.

“Kempaksen alue on ollut Kainuulaista suoluontoa parhaimmillaan. Nyt se pyritään palauttamaan takaisin loistoonsa. Näillä soilla eliölajisto on niin monimuotoinen, että suo kannattaisi ennallistaa jo pelkästään lajistonsa vuoksi. Hiilipörssin töinä saadaan myös ennallistamisen hiilivaikutus mietittyä ja tehtyä toteutus nykytiedon mukaan parhaalla mahdollisella tavalla. Uskoaksemme saamme kaikille parhaan lopputuloksen aikaan”, kertoo Risto Sulkava.

Kempas ennallistettiin Hiilipörssin ollessa osa Suomen luonnonsuojeluliittoa.