Mitä kuuluu, Piitso?

Kymmenien lintujen laulua ja hyönteisten moninaista hyrinää, eli aika hyvää!

Tässä katsaus tiettävästi Suomen suurimman yhtenäisen yksityismailla tehdyn ennallistuskohteen kuulumisiin noin vuosi urakan valmistumisen jälkeen.

Piitsonsuon rimpistä allikkoaluetta kesällä 2024.

Kesällä 2023 tieteellinen johtajamme, FT Risto Sulkava teki maastovierailun Piitsonsoille. Sulkavan mukaan ennallistetun Pienen ja Ison Piitsonsuon (yht. 350 ha) äänimaisema toi mieleen Lapin aapasuot 1980-luvulta.

Ojituksen kuivattama rimpi ennen ennallistamista.

Vuosina 2021-2023 ennallistetun suon äänimaisemaa rikastuttamaan palasivat ensimmäisinä pikaisimmat eli siivelliset muuttajat. Suolta havaittiin yhteensä noin 60 lintulajia, joista erityisiä suolajeja oli noin 20 – mm. metsähanhi, liro ja keltavästäräkki.

”Suolinnuston osalta kahlaajamäärät olivat sellaisia, että mahtaako Kesonsuota lukuun ottamatta yhdelläkään lähialueen suojelusuolla olla vastaavaa? Tuoreet allikot ja mylliköt ovat ensimmäiset vuodet hyönteistuotolle jopa parempia kuin vakiintunut allikko ja se näkyy mm. lirojen ja keltavästäräkkien määrässä. Mitään vastaavaa liromäärää ei enää tapaa juuri mistään”, Sulkava iloitsee.

Muita paluumuuttajia olivat perhoset, joita Sulkava havaitsi reilut 20 lajia. Suolla lenteli esimerkiksi suohopeatäplä, suonokiperhonen ja rämekylmänperhonen.

Siivellisten lisäksi ennallistamisesta kiittävät ilmasto ja tietenkin alueen alapuoliset vesistöt. Ennallistaminen tukee Koitajoen vesiensuojelua ja uhanalaisen planktonsiian kutualueiden säilymistä. Lisäksi suolle toivotetaan tervetulleeksi marjastajat ja suoluonnosta iloitsevat luonnossa liikkujat.

Iso ja Pieni Piitsonsuon ennallistus tehtiin Tornatorin mailla osana metsäyhtiön monimuotoisuusohjelmaa.